Joulun tilinpäätös

Näin tapaninpyhänä lienee sopiva hetki päivitellä jouluiset irtiotot. Lomaa on vietetty kotipuolessa, kaukana Tampereelta, jo viikon verran, ja mukavasti on mennyt. Tänä vuonna odotin erityisen innokkaasti joulua, jo marraskuusta lähtien, ja minulla oli hieno joulukalenteri ja kaikki pelit ja vehkeet. Joskus pitkälti marraskuun puolella päätimme kaverin kanssa, että menisimme laulamaan joululauluja Tampereen tuomiokirkkoon. Se on hulppea pytinki, olin käynyt siellä kerran aiemmin, ja siksi halusin juuri sinne. 13.12. menimmekin kivan Veeran kanssa kello kuuden Kauneimpiin joululauluihin ja fiilistelimme varpusemme jouluaamuna sekä nautimme lasten Joulupuu on rakennettu -performanssista. Pienimmät kuusen alla eivät tainneet oikein ymmärtää edes, mihin isi ja äiti heidät taluttivat ja miksi, mutta hyvinhän se laulu loppujen lopuksi sujui. En ollut koskaan aiemmin osallistunut Kauneimpiin joululauluihin, ja kyseinen kirkko oli ehkä hienoin mahdollinen paikka kokea tämä asia ensimmäistä kertaa elämässään. Tilaisuuden jälkeen kävimme vielä parvella katsomassa Haavoittunutta enkeliä sekä alttarin vasemmalla puolella olevaa Kuoleman puutarhaa, joka on yksi lempimaalauksistani. Ne kukkia hoitavat luurangot ovat vaan niin suloisia! <3

Joulunalusviikolla otin vielä hartaustilaisuudessa haltuun Hervannan kirkon, jossa niin ikään laulettiin joululauluja, kuunneltiin pätkä jouluevankeliumista ja pohdittiin hauskan papin johdolla joulun sanomaa. Viimeisenä biisinä (pappia lainatakseni) vedettiin tietysti Maa on niin kaunis, mutta ikävänä asiana täytyy tunnustaa, ettei hartauskansa noussut seisomaan viimeisen säkeistön kohdalla. Se oli hieman noloa.

Kirkkoilu huipentui vielä jouluaattoillan messuun, jossa sai tavata paljon tuttuja, jopa vuosien takaa. Olipa hauskaa! Huolimatta mustasta maasta joulumieli on ollut siis ylimmillään. Tosin jouluyö päättyi pienoiseen tragediaan, kun koira oli yksin jäädessään tiirikoinut itsensä parvekkeelle "ruokakomeroon" ja pistellyt herkkulautasen pipareineen, suklaakarkkeineen ja cookieseineen tyhjäksi. Se jäi sitten kiinni itse teosta suklaakakkumötikkä suussa, mutta turhahan se on parkua kun maito on jo maassa. Paha olo sillä kaikesta päätellen oli, kun se ei lähtenyt edes yölenkille enää, mutta sentään sen maha ei haljennut. Pienellä ripuloinnilla selvittiin, mutta sitäkään ei tullut sisälle. Sittemmin kaikki ruoat on siirretty munalukittuihin paikkoihin.

Loma jatkuu vielä ruhtinaallisen pitkälle, mutta ensi vuoden puolella seikkailut Tampereella jatkuvat. Ainakin muutama keikka pitäisi vielä heittää erinäisiin Mansen kohteisiin, jotta kaiken saa varmasti irti seuraavan puolen vuoden aikana. Listalla on ainakin Vakoilumuseo, Pyynikki ja mahdollisesti joku teatteri. Ideoita saa heittää! Hyvää vuoden loppua kaikille ja palataan vuonna 2016 asiaan!